Elämyspedagogisen toiminnan ja osallisuuden tukea

Keskiviikon vierailu – Tchaka elämyspedagogiikan ja seikkailukasvatuksen koodinaatio, sekä KJR:n erilaisten osallisuusprojektien esittelyä

Tchaka on KJR:n yksi toimintamuodoista joka keskittyy retkeily- ja luonnossa liikkumiseen liittyvien välineiden lainaamiseen, lasten ja nuorten parissa toimivien kouluttamiseen ja kesäleiritoimintojen järjestämiseen. Välineitä eri toimintoja varten on laidasta laitaan aina perusretkeilystä ja ryhmäytymisestä aina vaativiin kalliokiipeilylajeihin saakka. Tchakan kolme työntekijää huolehtivat leirivälinelainaamosta, mutta myös kouluttavat ohjaajia seikkailupedagogisten menetelmien käyttöön ja järjestävät itse kesäleirejä. Tchaka järjestää kaikille avoimia kesäleirejä, nuoremmille viikon mittaisena ja vanhemmille kahden viikon mittaisena. Painopisteenä heillä on erityisryhmät. Koska Saksassa on paljon elämyspedagogiikan ja seikkailukasvatuksen avulla toimintaa pyörittäviä yksityisiä toimijoita, on tarvetta ilmaiselle tai matalahintaiselle toiminnalle, jota KJR järjestää.

Samalla tavalla kuin Suomessa, nousi vierailun aikana hyvin vahvasti esille turvallisuuskysymykset lasten ja nuorten toimintaan liittyen – kuka on tarpeeksi pätevä nuorten ryhmien liikuttamiseen erityisesti silloin kun kyseessä on hieman extrememmät liikuntalajit. Koska varusteita on tarkoitettu myös esimerkiksi hyvin rankkojen extreme-lajien harrastamista varten, kiinnitetään lainaustilanteessa ohjaajien pätevyyteen ja tiettyihin vaadittaviin koulutuksiin huomiota.

Kuten aikaisemmissakin kohteissa, tuntuu turvallisuuskysymys nousevan aina esille ensimmäisten kysymysten joukossa (seuraavat kysymykset koskevat sitten sitä kuinka monta työntekijää on palkattu ja kuinka paljon rahaa on käytettävissä.)

Elämyspedagogiikasta puhuttaessa työntekijät korostivat hauskanpidon merkitystä, mutta he toivat esiin elämyspedagogiikan problematiikkaa jossa kuka tahansa voi sanoa olevansa ”elämyspedagogi” ilman että ymmärtää menetelmän taustalla olevia kasvatuksellisia näkemyksiä.

Elämyspedagogiikka käsitteenä ei ole Suomessa kovinkaan usein käytössä, vaikka esimerkiksi erilainen leirityö on tätä parhaimmillaan. Elämyspedagogiikassa kokemuksellinen oppiminen on suuressa merkityksessä ja ajatuksena on se, että kokemalla yhdessä asina ja purkamalla sen, tapahtuu kasvamista. Elämyspedagogiikka on pedagogista toimintaa vain silloin kun taustalla on joku tavoite miksi asiaa tehdään.

Innolla katselimme mm. kirjastossa olevia useita seikkailukasvatukseen liittyviä saksankielisiä kirjoja, joita löytyi laidasta laitaan. On hassua että Suomessa seikkailukasvatus ja elämyspedagogiikka nuorisotyön toimintamuotona on puhuttuna vähäistä, vaikka meillä on metsät ja järvet ja kaikki mahdollisuudet sitä kautta. Toisaalta kuten aiemmin totesimme, on leirityö syvä ja vahva osa suomalaista nuorisotyötä. Toisaalta, tänä päivänä kun nuorisotyön ympärillä olevissa keskusteluissa useasti nousee esille leiritoiminnan osaamisen väheneminen, tulee mieleen, että jos meillä alettaisiin vahvemmin nostaa elämyspedagogisten ja seikkailukasvatuksellisten työmuotojen roolia, saisimmeko sitä .

Osallisuusprojekteja:

Saimme opastuksen Aktion! osallisuuskoordinaattorilta liityen KJR:n sisällä oleviin erillisiin osallisuusprojekteihin. Saksan hallintomallin (liittovaltio, osavaltio, kaupunki) rakenteista kun puhuttiin, nousi nuorilta esille että heidän mielestään kaupunki kuuntelee, mutta osavaltio ei. Ja osavaltiiolla on päätösvalta useimpiin asioihin.

– Munchener Schulerburo – koululaisten oma yhdistys. Käytännössä noin 14-vuotiaasta ylöspäin kohdistettu, vaikka kuka tahansa koululainen voi tulla mukaan. Järjestivät koulutuksia ja seminaareja ja koululakkoja ja julkaisuja.  Esim. kuinka perustaa oppilaskunta kouluun. He tarjoavat on myös Saksan historiaan liittyen “aikatodistajia” eli henkilöitä, jotka kiertävät kouluissa ja avaavat Saksan historiaa. Ruutiin liittyvä oppilaskuntatyö on tässä hieman verrattavissa, mutta se on kuitenkin ohjattu aikuisten puolelta. Saksalaisten yhdistyksessä toiminta kumpuaa vahvemmin suoraan nuorilta.

–  KJR:n oma kampanja seuraavan vuoden kunnallisvaaleihin liittyen, ”lasten ja nuorten teesit” nettisivut ja facebook:

www.die-aktion-menchen.de

https://www.facebook.com/Platzda2014?fref=ts

–  Paikallinen nuorisovaltuusto – 200 koulua asettaa ehdokkaat ja heistä valitaan 18 vuodeksi. Toimii suoraan kaupungin keskushallinnon alaisuudessa, joka vahvistaa heille budjetin vuosittain. München on tässä jonkinlaisessa pilottikaupungin roolissa ilmeisesti osavaltion tasolla.

– Münchener jugend- und kinderforum, paikallinen lasten ja nuorten foorumi. Siitä tarkemmin omassa artikkelissaan.

 

n/a